Vaaliehdokkaiden rikollisuus kertoo kansanryhmien edustuksesta
Helsingin Sanomien tuoreen selvityksen mukaan perussuomalaisten aluevaaliehdokkaat ovat erityisen rikollista porukkaa. Pitääkö tämä paikkansa?
En epäile artikkelissa raportoitua tulosta, jonka mukaan rikossyytteet ovat noin kaksi kertaa yleisempiä tässä ryhmässä. On niin ikään uskottavaa, että kyseisen puoleen ehdokkaat syyllistyvät pahoinpitelyihin useammin kuin esimerkikisi vihreiden tai ruotsalaisen kansanpuolueen ehdokkaat.
Selitys tähän on yksinkertainen: sukupuoli ja koulutus. Hyväosaiset naiset tekevät vähemmän rikoksia kuin huono-osaiset miehet.
Vuoden 2021 kuntavaalitilastojen mukaan lähes 80 % perussuomalaisten ehdokkaista oli miehiä, mikä on noin 20 prosenttiyksikköä keskimääräistä enemmän. Esimerkiksi vihreiden kuntavaaliehdokkaista vain 40 % oli miehiä. Miehillä on viisinkertainen riski syyllistyä rikoksiin ja miesten osuus pahoinpitelyrikoksista on yli 80 %.
Myös koulutustaso on vahvasti yhteydessä rikollisuuteen, erityisesti miehillä. Pelkän peruskoulun käyneistä pojista joka viides ajautuu rikolliselle tielle. Vuoden 2021 tilastojen mukaan perussuomalaisten riveissä oli selvästi eniten pelkän peruskoulun suorittaneita ehdokkaita ja selvästi vähiten korkeakoulusta valmistuneita. Vasemmistoliitto on toiseksi ”rikollisin” puolue HS:n tulosten valossa. Ei liene sattumaa, että heidän ehdokkaidensa koulutustaso on myös toiseksi matalin. Korkeasti koulutetut naiset ovat puolestaan vihreiden ehdokkaiden erityispiirre. Tämä väestöryhmä syyllistyy rikoksiin aniharvoin.
Kun siis otetaan huomioon, että perussuomalaisten ehdokkaiden joukossa on erityisen paljon miehiä vailla korkeakoulututkintoa, ei ole lainkaan yllättävää, että heidän rikosaktiivisuutensa on keskimääräistä korkeampi. On kuitenkin kyseenalaista raportoida, että perussuomalaisten ehdokkaiden joukossa syytteen saaneiden osuus (6 %) olisi korkeampi kuin kansalla keskimäärin (5 %). Tämä vertailu on harhaanjohtava, koska tuo koko kansaa koskeva tilasto heijastaa sukupuolirakenteen ja koulutustason kannalta vähemmän rikosaltista väestöä. Oletan, että että perussuomalaisten ehdokkaat eivät ole yhtään sen rikollisempia kuin muidenkaan puolueiden – suhteessa vertailukelpoiseen väestӧӧn.
Suomessa ollaan syystäkin ylpeitä siitä, että kansanedustajat edustavat koko kansaa paitsi poliittisesti ja alueellisesti, myös sukupuolen ja sosioekonomisen taustan osalta. Eduskunnassa ja kunnanvaltuustoissa ei tietenkään istu köyhiä ja kipeitä ihan samassa määrin kuin heitä esiintyy koko väestössä, mutta verrattuna esimerkiksi kotimaahani USA:han, Suomen poliitikot vastaavat aika hyvin koko kansan koostumusta monessa suhteessa: Niin hyvässä kuin pahassakin!
Jukka Savolainen on kriminologian ja sosiologian professori Wayne State Universityssä, Yhdysvalloissa.