Kriminologeja kiinnostaa usein jonkin oletetun syytekijän vaikutus rikollisuuteen. Satunnaistettu koe on vahvin menetelmä syy-seuraussuhteiden selvittämiseksi, mutta sitä ei useinkaan pystytä käyttämään rikollisuuden tutkimuksessa. Tällöin joudutaan nojautumaan ei-kokeellisiin korrelationaalisiin tutkimuksiin, joissa tutkija havainnoi ennustavan muuttujan tilastollista yhteyttä vastemuuttujaan siten kuin ilmiöt tutkijasta riippumatta tapahtuvat.

Fox Newsin uutinen ”Euroopan hengenvaarallisimmista kaupungeista” sai helmikuun alussa runsaasti medianäkyvyyttä Suomessa, koska uutisessa Tampere mainittiin Euroopan kahdeksanneksi vaarallisimpana kaupunkina. Suomalaisissa tiedotusvälineissä asia noteerattiin ainakin Ylellä, Helsingin Sanomissa ja Aamulehdessä, ja lisäksi asiasta käytiin vilkasta keskustelua pikaviestipalvelu Twitterissä. Valtaosa reaktioista oli luonteeltaan ihmetteleviä. Ihmetyksen aiheena mainittiin sekä Foxin uutisessa esitetty rikostaso (2,2 henkirikosta 100 000 asukasta…

[Originally published in Kriminologiablogi in 1st of March, 2019.] Kauko Aromaa, the Finnish criminologist, passed away on January 18, 2019. He will be remembered as an influential figure in the annals of Finnish, Nordic, and European criminology. Since his achievements are well known in the criminological community, I here take a moment for a more…

[Julkaistu Kriminologiablogissa 22.11.2018.] Alkoholinkäytön vaikutus väkivaltarikollisuuteen on suomalaisessa kriminologiassa ollut paljon tutkittu ja myös kiistelty kysymys. Sille on ilmeiset syynsä. Pohjoismaat kuuluvat Koillis-Euroopan viinavyöhykkeeseen, jossa alkoholin rooli väkivaltarikollisuudessa on poikkeuksellisen korostunut. Syystä tai syyttä alkoholista onkin muodostunut vakioselitys, paitsi väkivallalle sinänsä, myös melkein mille tahansa väkivaltarikollisuudessa tapahtuvalle muutokselle.

[Julkaistu Kriminologiablogissa 25.10.2018.] Hiljattain julkaistu, monikansallinen tutkimus henkirikosten selvittämisestä on tervetullut tienavaaja aihepiirin tutkimukseen maanosassamme. On tärkeää, että väkivaltarikokset kyetään selvittämään nopeasti ja luotettavasti jo yksin rikosoikeusjärjestelmän legitimiteetin kannalta. Tieto siitä, mitkä tekijät vaikuttavat henkirikosten selvittämiseen ja selvitysaikojen pituuteen auttaa osaltaan rikostutkinnan kehittämistä tehokkaammaksi ja tukee esimerkiksi rikosten selvittämisen kautta toteutuvaa pelotevaikutusta.

[Julkaistu Kriminologiablogissa 11.4.2018, tarkistettu 25.8.2019] Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola listasi hiljattain blogissaan kymmenen kirjaa, jotka eriarvoisuustutkimuksesta kiinnostuneen sosiologin kannattaisi kahlata läpi. Sain tästä kimmokkeen miettiä, mitkä kirjat kannattaisi lukea, jos haluaisi päästä kärryille viime vuosien kriminologiasta.

Suomen Kriminologinen Yhdistys perustettiin keväällä 2019, ja toiminta käynnistyy syksyn aikana. Yhdistyksen päätavoite on tukea kriminologian asemaa tutkimuksessa ja oppilaitoksissa sekä edistää sen käyttöä yhteiskunnassa. Miksi uusi yhdistys tarvitaan?