Rikoshaittaindeksin laskennasta suomalaisella aineistolla

Kriminologin keskeiseen ammattitaitoon kuuluu ymmärtää, että esimerkiksi poliisin tietoon tulleita rikoksia tai rikoksista tuomittuja seuraamuksia kuvaavat tilastolähteet kertovat ilmirikollisuuden määristä ja trendeistä. Piilorikollisuuden määrä vaihtelee rikoslajeittain, eikä sen kehitys aina vastaa ilmirikollisuuden vastaavaa. Rikollisuustilanteen seuraamisen kannalta on siksi tärkeää ylläpitää ja kehittää kokonaisrikollisuustutkimuksen menetelmiä. Piilorikollisuus ei ole kuitenkaan ainoa rikollisuuden mittaamista vaivaava ongelma. Vaikka meillä…

Väkivaltainen kriisi tuottaa väkivaltarikollisuutta

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt länsimaailmaa tavalla, jota ei ole koettu vuosikymmeniin. Vaikka maailmassa on sodittu, eivät nuo sodat ole vaikuttaneet suomalaisten mieliin yhtä vahvasti kuin nyt. Sodan syttyminen Euroopassa herättää kysymyksen, tuleeko sodalla olemaan samanlaisia rikollisuusvaikutuksia kuin aiemmilla suursodilla. Sotakriminologiassa on pääsääntöisesti esitetty kahdenlaisia selityksiä sodan rikollisuusvaikutuksille. Yhtäältä on esitetty, että sota rappeuttaa yhteiskunnan…

Vaaliehdokkaiden rikollisuus kertoo kansanryhmien edustuksesta

Helsingin Sanomien tuoreen selvityksen mukaan perussuomalaisten aluevaaliehdokkaat ovat erityisen rikollista porukkaa. Pitääkö tämä paikkansa? En epäile artikkelissa raportoitua tulosta, jonka mukaan rikossyytteet ovat noin kaksi kertaa yleisempiä tässä ryhmässä. On niin ikään uskottavaa, että kyseisen puoleen ehdokkaat syyllistyvät pahoinpitelyihin useammin kuin esimerkikisi vihreiden tai ruotsalaisen kansanpuolueen ehdokkaat. Selitys tähän on yksinkertainen: sukupuoli ja koulutus. Hyväosaiset…

Relationships Between Mental Healthcare and Criminal Justice in Finland: FSC Seminar, 7 Dec 2021

(The language of this event is English. For Program in English, see below.) Suomen Kriminologinen Yhdistys järjestää 7.12. seminaarin teemalla “Relationships Between Mental Healthcare and Criminal Justice in Finland”. Tilaisuudessa pitävät esityksen prof. Fred Markowitz (Northern Illinois University) sekä tutkijatohtori Miisa Törölä (Itä-Suomen yliopisto). Diskussanttina osastonylilääkäri Mika Rautanen (Psykiatrinen vankisairaala). Puheenjohtajana toimii VTM Karoliina Suonpää (Helsingin yliopisto). Tilaisuus on…

Raitiovaunujen houkutusta on vaikea vastustaa

Eli miksi Töölön skidit matkustavat pummilla enemmän kuin Hertsikan? Helsingin seudun liikenteen (HSL) ehdotus korottaa tarkastusmaksua 80 eurosta sataan euroon on herättänyt keskustelua. Kansanedustaja Veronika Honkasalo vastusti korotusta koska se “iskee kovaa haavoittuvassa asemassa oleviin ja mm. nuoriin.” Helsingin Sanomat yhtyi tähän näkemykseen pääkirjoituksessaan viitaten professori Heikki Hiilamon huomatukseen, jonka mukaan nuoret saattavat hankkia maksuhäiriömerkinnän,…

Ideakilpailu Kriminologia-lehden kannesta

Suomen Kriminologinen Yhdistys (SKY) perusti kesällä 2019 Kriminologia-nimisen tieteenalajulkaisun, jonka toiminta käynnistyy 2021. Nyt käynnistetään Kriminologia-lehden graafista ilmettä koskeva ideakilpailu . Kilpailu on kaikille avoin. Kilpailun voittanutta työtä käytetään perustettavan verkkolehden kantena sekä hyödynnetään muuten lehden viestinnässä. Lisää tietoa vertaisarvioidusta Kriminologia-lehdestä löydät täältä. Kilpailuun osallistujia pyydetään lähettämään työnsä SKY:n sähköpostiosoitteeseen (yhdistys@kriminologia.fi) 16.11.2020 mennessä. Kansiehdotuksessa tulee…

Yksityisen turvallisuusalan kansainvälinen historiasta

Yksityisellä turvallisuusalalla on pitkä historia. Olen yhdessä turvallisuusmuseon kanssa tekemässä toimialan kotimaisen historiikin, jossa haastatellaan yksityisen turvallisuusalan pioneereja, jotka ovat olleet kehittämässä toimialaa Suomessa ja maailmalla. Osana historiikkia olen tutkinut toimialan kehitystä eri valtioissa aina 1800-luvulta asti. Yksityisen turvallisuusalan toiminta on osa kriminologian toista päätutkimusaluetta, kontrollin tutkimusta. Tässä kaksiosaisessa blogisarjassa käsitellään toimialan kehitystä Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Keski-Euroopassa. Allan…

Suomen ensimmäinen kriminologinen tutkimus

Kysy keneltä tahansa suomalaiselta kriminologilta, kuka oli Suomen ensimmäinen kriminologi, ja saat poikkeuksetta vastaukseksi Veli Verkon. Kysy sen jälkeen, kuka laati Suomen ensimmäisen kriminologisen tutkimuksen ja huomaat, ettei vastauksen saaminen olekaan yhtä helppoa. Todellinen valtioneuvos Stepan Baranovski (1817–1890) oli uuttera mies. Hän hoiti päätyönään Venäjän kielen ja kirjallisuuden professuuria Keisarillisessa Aleksanteri-Yliopistossa eli nykyisessä Helsingin yliopistossa…

Syyt, seuraukset ja yksilötason tekijät kriminologisessa tutkimuksessa

Kriminologeja kiinnostaa usein jonkin oletetun syytekijän vaikutus rikollisuuteen. Satunnaistettu koe on vahvin menetelmä syy-seuraussuhteiden selvittämiseksi, mutta sitä ei useinkaan pystytä käyttämään rikollisuuden tutkimuksessa. Tällöin joudutaan nojautumaan ei-kokeellisiin korrelationaalisiin tutkimuksiin, joissa tutkija havainnoi ennustavan muuttujan tilastollista yhteyttä vastemuuttujaan siten kuin ilmiöt tutkijasta riippumatta tapahtuvat.

Tampere ei ole Euroopan kahdeksanneksi hengenvaarallisin kaupunki

Fox Newsin uutinen ”Euroopan hengenvaarallisimmista kaupungeista” sai helmikuun alussa runsaasti medianäkyvyyttä Suomessa, koska uutisessa Tampere mainittiin Euroopan kahdeksanneksi vaarallisimpana kaupunkina. Suomalaisissa tiedotusvälineissä asia noteerattiin ainakin Ylellä, Helsingin Sanomissa ja Aamulehdessä, ja lisäksi asiasta käytiin vilkasta keskustelua pikaviestipalvelu Twitterissä. Valtaosa reaktioista oli luonteeltaan ihmetteleviä. Ihmetyksen aiheena mainittiin sekä Foxin uutisessa esitetty rikostaso (2,2 henkirikosta 100 000 asukasta…