Kriminologia

Kriminologia on tieteenala, joka tutkii empiirisesti rikollisuutta ja siihen kohdistuvia reaktioita.

Kriminologia tarkastelee rikoskäyttäytymistä laaja-alaisesti, perinteisestä väkivalta- ja nuorisorikollisuudesta nouseviin rikosilmiöihin kuten kyberrikollisuuteen. Huomion kohteena on sekä rikosten tekeminen että niiden uhriksi joutuminen. Kriminologiassa tutkitaan sekä rikollisuuden syitä että seurauksia. Tieteenalalle on kehittynyt oma teoreettinen traditio, joka uudistuu ja elää empiirisen tutkimuksen etulinjan mukana.

Rikollisuuteen kohdistuvat reaktiot hahmotetaan kriminologiassa laajasti, alkaen epävirallisista reaktioista ja päätyen virallisen seuraamusjärjestelmän antamiin rangaistuksiin.

Kriminologia on metodologisesti laaja-alaista, kattaen sekä laadulliset että määrälliset menetelmät. Keskeisiä aineistoja ovat erilaiset viranomaisten työn yhteydessä syntyvät rekisterit ja toisaalta kokonaisrikollisuustutkimuksen tuottamat datat, joilla pyritään tavoittamaan myös piilorikollisuus.

Soveltavassa kriminologiassa tutkitaan rikollisuuden ehkäisyn toimia ja arvioidaan niiden vaikuttavuutta. Rikoksentorjunnan ja kriminaalipolitiikan kriminologinen arviointi on tärkeää, koska toimenpiteet voivat paitsi vähentää myös pahentaa ongelmia.

Kriminologia syntyi tieteenalana 1800-luvun kuluessa. Suomalaisen kriminologian perustajana pidetään Veli Verkkoa (1893-1955), joka tutki henkirikollisuuden kehitystä ja syitä.

Tunnetun yhdysvaltalaisen kriminologin,
Thorsten Sellinin kirje Veli Verkolle 9.3.1932
(Kirje aukeaa suuremmaksi kuvaa klikkaamalla.)