Tampere ei ole Euroopan kahdeksanneksi hengenvaarallisin kaupunki

Fox Newsin uutinen ”Euroopan hengenvaarallisimmista kaupungeista” sai helmikuun alussa runsaasti medianäkyvyyttä Suomessa, koska uutisessa Tampere mainittiin Euroopan kahdeksanneksi vaarallisimpana kaupunkina. Suomalaisissa tiedotusvälineissä asia noteerattiin ainakin Ylellä, Helsingin Sanomissa ja Aamulehdessä, ja lisäksi asiasta käytiin vilkasta keskustelua pikaviestipalvelu Twitterissä. Valtaosa reaktioista oli luonteeltaan ihmetteleviä. Ihmetyksen aiheena mainittiin sekä Foxin uutisessa esitetty rikostaso (2,2 henkirikosta 100 000 asukasta kohti) että Tampereen sijoitus kymmenen hengenvaarallisimman kaupungin listalla. Ylipäätään esitettiin vankka epäily Foxin esittämien tietojen todenperäisyydestä.

Yksinkertainen vastaus Foxin jutussa esitettyihin väitteisiin on kaksijakoinen. Ei, Tampere ei ole henkirikollisuudella mitaten Euroopan kahdeksanneksi vaarallisin kaupunki. Itse asiassa Tampereen henkirikostaso ei ole korkea edes muihin suomalaisiin kaupunkeihin verrattuna. Kyllä, Tampereen henkirikostaso todellakin oli 2,2 rikosta 100 000 asukasta kohti vuonna 2016. Tampereen kokoisessa kaupungissa tämä tarkoittaa 5 henkirikosta vuoden aikana. Jutun keskeisin virhe on se, että kaupunkeja koskevat tiedot on koostettu lähteestä, jota ei voi käyttää jutussa esitetyllä tavalla. Toinen virhe taas on tarkastella vain yhden kalenterivuoden tietoja, sillä henkirikosten määrä vaihtelee vuodesta toiseen, ja tällä on kaupungeissa (usean miljoonan asukkaan metropoleja lukuun ottamatta) kohtuuttoman suuri vaikutus rikostasoon.

Uutisessa esitetyt tiedot ovat puutteellisia

Foxin juttu perustuu YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston (UNOCD) julkaisemaan Global Study on Homicide -katsaukseen, joka puolestaan pohjautuu kansallisten tilasto-organisaatioiden YK:lle lähettämiin tietoihin. Suomen tiedot on toimittanut Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti yhdessä Tilastokeskuksen kanssa ja ne perustuvat kansalliseen henkirikosseurantaan ja Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilastoon. Tiedot ovat lähtökohtaisesti Suomen osalta oikein.

UNOCD:n tietokannan keskeinen sisältö koskee maa- ja aluekohtaisia tietoja, mutta tietokannassa on myös kaupunkeja koskevia tietoja (Homicide in Cities). Tietokannassa ei kuitenkaan ole kaikkia maailman kaupunkeja, vaan tiedot on kerätty vain jokaisen maan kolmesta suurimmasta kaupungista. Suomesta tiedot ovat siis Helsingistä, Espoosta ja Tampereelta. Joistakin Euroopan maista, kuten Italiasta, Portugalista, Belgiasta ja Irlannista, tiedot ovat vain pääkaupungista (vuoteen 2014 saakka tiedot kerättiin vain kunkin maan suurimmasta kaupungista). Kun tietokannassa on vain hyvin rajallinen joukko kaupunkeja, on itsestään selvää, että lista ei ole kattava lista eurooppalaista kaupungeista, vaan vain kunkin maan kolmesta suurimmasta tai vain suurimmasta kaupungista. Listalta puuttuu siis todennäköisesti paljon kaupunkeja, joissa henkirikollisuuden taso on korkea.

Tosiasiallisesti UNOCD:n tietokanta, ja sitä kautta Foxin tarkastelu, on vieläkin puutteellisempi kuin edellä mainittu rajoitus antaa ymmärtää. Monia kaupunkeja koskevat tiedot puuttuvat nimittäin kokonaan vuodelta 2016. Tällaisia ovat esimerkiksi Bryssel, Riika, Tallinna ja Minsk – kaikki kaupunkeja, joiden keskimääräinen henkirikostaso on aikaisempina vuosina ollut tietokannan korkeimpien joukossa. Ruotsin kaupunkeja taas ei ole tietokannassa ollenkaan. Vaikka lähdetiedot ovat näin puutteelliset, ei Tampere siltikään ole edes UNODC:n tietokannassa kahdeksanneksi väkivaltaisin eurooppalainen kaupunki vuonna 2016. Tampereen edellä vuonna 2016 olivat nimittäin Foxin listalla olevien kaupunkien lisäksi muun muassa Moskova, Pietari sekä joukko Balkanin alueen kaupunkeja. Itse asiassa Foxin uutisessa mainittuun tulokseen päästään vain, jos tarkastelu rajataan EU-maihin (ml. Iso-Britannia), ei siis maantieteelliseen Eurooppaan. Kokonaan toinen juttu on se, että Foxin uutisessa tietojen mainitaan olevan vuodelta 2017, mutta UNOCD:n tietokannan, joka uutisessa on mainittu lähteeksi, uusimmat luvut koskevat vuotta 2016. Tässä vaiheessa on epäselvää, mistä lähteestä Fox on tarkalleen ottaen tiedot poiminut, mutta vastaavaan listaan ja lukuihin on mahdollista päästä edellä mainituilla rajauksilla.

Yksittäisten vuosien lukuja pitää tulkita varoen

Hieman teknisempi ongelma Foxin jutussa on se, että siinä on käsitelty vain yhden kalenterivuoden lukuja. Koska henkirikollisuus on lukumäärällisesti verraten harvinainen ilmiö, voi väestöön suhteutettu henkirikostaso vaihdella huomattavasti eri vuosien välillä, erityisesti pienemmissä kaupungeissa. Esimerkiksi Tampereen kokoisessa kaupungissa yhden vuoden henkirikostaso voi vaihdella eurooppalaisittain korkeasta rikostasosta maanosan matalimpiin. Kansallisen henkirikosseurannan mukaan Tampereen henkirikostaso on vuosina 2009–2018 vaihdellut välillä 0–4,2, mikä tarkoittaa absoluuttisesti tarkasteltuna 0–9 henkirikosta vuosittain. Koko ajanjaksolla rikostaso oli kuitenkin 1,4 henkirikosta 100 000 asukasta kohti, eli keskimäärin kolme henkirikosta vuosittain.

Foxin listaus ei tee oikeutta myöskään muille listassa mukana oleville kaupungeille, tosin esimerkiksi Liettuan kaupungeissa henkirikostaso todella on melko korkea. Hieman Tamperetta pienemmässä Klaipedassa henkirikosten määrä on viime vuosina ollut keskimäärin 10, kun taas yli kolmanneksen suuremmassa Kaunasissa määrä on ollut noin 20. Tampereen kokoluokkaa oleva Unkarin Debrecen koki likimain saman kohtalon kuin Tampere: UNOCD:n tietokannan mukaan kaupungissa on vuosina 2009–2016 tapahtunut 1–6 henkirikosta vuodessa, joista suurin luku osui juuri Foxin julkaisemalle listalle. Erityisen huonosti kävi Sloveniassa sijaitsevalle pienelle Celjen kaupungille, joka joutui Foxin listalle siksi, että siellä kirjattiin vuonna 2016 yksi henkirikos.

Mikä Tampereen sijoitus sitten oikeasti on?

Tamperelaisten ja Tampereen ystävien iloksi voimme siis todeta, että Tampere ei henkirikollisuudella mitaten ole Euroopan väkivaltaisimpia kaupunkeja. Itse asiassa Tampere ei ole listan kärjessä edes Suomen suurimpien kaupunkien osalta. Kansallisen henkirikosseurannan mukaan henkirikostaso vuosina 2009–2018 oli korkeampi Jyväskylässä (2,4), Kuopiossa (1,9), Oulussa (1,6) ja Helsingissä (1,6). Lahdessa henkirikostaso oli sama kuin Tampereella, Vantaalla taas hieman matalampi (1,3). Yli 100 000 asukkaan kaupungeista matalimmat henkirikostasot olivat Turussa (1,1) ja Espoossa (0,9). Jos tarkastelu ulotettaisiin pienempiin, alle 100 000 asukkaan kaupunkeihin, olisi Tampereen edellä useita muitakin kaupunkeja.

Sinänsä Suomen kaupunkeja koskevassa listassakin on huomioitava, että lukumäärällisesti kyse on verraten harvinaisesta ilmiöstä. Esimerkiksi Jyväskylässä, jossa henkirikostaso oli suurten kaupunkien korkein, kirjattiin henkirikosseurannan mukaan yhteensä 32 henkirikosta kymmenen vuoden ajanjaksolla. Helsingissä henkirikoksia oli kymmenen vuoden aikana yhteensä 98, Tampereella ja Oulussa 32 ja Vantaalla 27. Hieman yli 100 000 asukkaan Lahdessa henkirikosten absoluuttinen määrä oli suurten kaupunkien matalin, yhteensä 16 vuosina 2009–2018.

Yllä olevat luvut perustuvat Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin ja Poliisihallituksen ylläpitämän kansallisen henkirikosseurannan tietoihin. Tilastossa käytetty aluejako on ajantasainen, eli siinä on huomioitu kuntaliitoksista johtuvat muutokset. Tilastokeskuksen ylläpitämän rikos- ja pakkokeinotilaston luvut voivat vähäisessä määrin poiketa näistä tiedoista, sillä tilastointitapa on joiltakin osin erilainen.

Suomalainen henkirikollisuus pohjoismaisessa viitekehyksessä

Suomessa henkirikostaso on historiallisella ajalla ollut syystä tai toisesta pääsääntöisesti korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Rikostaso Suomen suurimmilla kaupunkialueilla ei kuitenkaan nykyisin olennaisesti eroa muiden Pohjoismaiden metropolialueista. Hiljattain julkaistun Nordic Homicide Report -katsauksen mukaan Pohjoismaiden suurista kaupungeista korkein henkirikostaso oli vuosina 2007–2016 Malmössä, jossa luku oli 2,2. Suomen suurimmilla kaupunkialueilla henkirikostaso oli jotakuinkin samalla tasolla kuin muiden Pohjoismaiden metropolialueilla.

Erittäin kuvaava on kuitenkin julkaisussa esitetty maakuntatasoinen tarkastelu (ks. oheinen kuvio). Suomen keski-, itä- ja pohjoisosien henkirikostaso on selvästi korkeampi kuin millään muulla alueella Pohjoismaissa. Suomalaisena erityispiirteenä voidaankin pitää sitä, että melko suuri osa henkirikoksista tapahtuu maaseudulla ja Itä- tai Pohjois-Suomen pienissä kaupungeissa. Vuosina 2009–2018 noin puolet henkirikoksista tehtiin 20 suurimman kaupungin ulkopuolella. Tämä vastaa alueen väestöosuutta, mutta ilmiö poikkeaa muista Pohjoismaista, joissa henkirikollisuuden taso on kaupungeissa korkeampi. Itse asiassa Suomen suurimmat kaupunkialueet ovat kansalliseen henkirikostasoon nähden poikkeuksellisen rauhallisia.

Yhteenveto

Foxin uutisen herättämä ihmetys on monilta osin oikeutettua. Vaikka uutisessa mainitut luvut olivatkin teknisesti ottaen oikein yhden vuoden osalta, oli itse listan muodostamistapa täysin absurdi. Hyvin yksiselitteistä on, että Tampere ei ole tällä hetkellä Euroopan, ei Euroopan unionin, eikä edes Suomen hengenvaarallisimpia kaupunkeja. Pikemminkin voidaan todeta, että suomalaiset kaupunkiseudut, Tampere mukaan lukien, ovat eurooppalaisessa vertailussa sekä Suomen kansalliseen henkirikostasoon nähden melko turvallisia.

Petri Danielsson ja Martti Lehti

Petri Danielsson on suunnittelija, Martti Lehti yliopistotutkija Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa.

Lähteitä:

”Fox News listaa Tampereen vaarallisimpien kaupunkien joukkoon Euroopassa, tutkija Ylelle: ’Epäilen, ettei lähde ollut kurantti’.” 2020. Hs.fi, julkaistu 7.2.2020. https://www.hs.fi/nyt/art-2000006400026.html.

Lehti, Martti. 2019. Henkirikoskatsaus 2019. Katsauksia 34/2019. Helsinki: Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. http://hdl.handle.net/10138/301889.

Lehti, Martti, Janne Kivivuori, Janne, Guðbjörg S. Bergsdóttir, Heidi Engvold, Sven Granath, Jónas O. Jónasson, Marieke Liem, MIkkel M. Okholm, Mona Rautelin, Karoliina Suonpää & Vibeke S. Syversen. 2019. Nordic homicide report. Homicide in Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, 2007–2016. Research Briefs 37/2019. Helsinki: University of Helsinki, Institute of Criminology and Legal Policy. http://hdl.handle.net/10138/306217.

“Tampereen pormestari ja poliisi pudottavat pohjan yhdysvaltalaismedian vaarallisten kaupunkien listalta: ’Pohjautuu vääriin tietoihin’.” 2020. Aamulehti.fi, julkaistu 7.2.2020. https://www.aamulehti.fi/a/f45731f4-3e64-471e-931a-c03a472cf775.

Tilastokeskus. 2019. Rikos- ja pakkokeinotilasto. Helsinki: Tilastokeskus. https://stat.fi/til/rpk/index.html.

“Top 10 deadliest European cities.” 2020. Foxnews.com, julkaistu 2.4.2020. https://www.foxnews.com/world/top-10-deadliest-european-cities.

”Tutkija tyrmää Fox Newsin listan, jonka mukaan Tampere olisi kahdeksanneksi tappavin kaupunki Euroopassa.” 2020. Yle.fi, julkaistu 7.2.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11197230.

UNOCD. 2019. “Global Study on Homicide.” https://www.unodc.org/unodc/en/data-and-analysis/global-study-on-homicide.html

UNOCD. 2019. “Global Study on Homicide – Homicide Dataset 2019.” https://dataunodc.un.org/GSH_app.