Kriminologiablogi

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt länsimaailmaa tavalla, jota ei ole koettu vuosikymmeniin. Vaikka maailmassa on sodittu, eivät nuo sodat ole vaikuttaneet suomalaisten mieliin yhtä vahvasti kuin nyt. Sodan syttyminen Euroopassa herättää kysymyksen, tuleeko sodalla olemaan samanlaisia rikollisuusvaikutuksia kuin aiemmilla suursodilla. Sotakriminologiassa on pääsääntöisesti esitetty kahdenlaisia selityksiä sodan rikollisuusvaikutuksille. Yhtäältä on esitetty, että sota rappeuttaa yhteiskunnan…

Helsingin Sanomien tuoreen selvityksen mukaan perussuomalaisten aluevaaliehdokkaat ovat erityisen rikollista porukkaa. Pitääkö tämä paikkansa? En epäile artikkelissa raportoitua tulosta, jonka mukaan rikossyytteet ovat noin kaksi kertaa yleisempiä tässä ryhmässä. On niin ikään uskottavaa, että kyseisen puoleen ehdokkaat syyllistyvät pahoinpitelyihin useammin kuin esimerkikisi vihreiden tai ruotsalaisen kansanpuolueen ehdokkaat. Selitys tähän on yksinkertainen: sukupuoli ja koulutus. Hyväosaiset…

Eli miksi Töölön skidit matkustavat pummilla enemmän kuin Hertsikan? Helsingin seudun liikenteen (HSL) ehdotus korottaa tarkastusmaksua 80 eurosta sataan euroon on herättänyt keskustelua. Kansanedustaja Veronika Honkasalo vastusti korotusta koska se “iskee kovaa haavoittuvassa asemassa oleviin ja mm. nuoriin.” Helsingin Sanomat yhtyi tähän näkemykseen pääkirjoituksessaan viitaten professori Heikki Hiilamon huomatukseen, jonka mukaan nuoret saattavat hankkia maksuhäiriömerkinnän,…

Yksityisellä turvallisuusalalla on pitkä historia. Olen yhdessä turvallisuusmuseon kanssa tekemässä toimialan kotimaisen historiikin, jossa haastatellaan yksityisen turvallisuusalan pioneereja, jotka ovat olleet kehittämässä toimialaa Suomessa ja maailmalla. Osana historiikkia olen tutkinut toimialan kehitystä eri valtioissa aina 1800-luvulta asti. Yksityisen turvallisuusalan toiminta on osa kriminologian toista päätutkimusaluetta, kontrollin tutkimusta. Tässä kaksiosaisessa blogisarjassa käsitellään toimialan kehitystä Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Keski-Euroopassa. Allan…

Kysy keneltä tahansa suomalaiselta kriminologilta, kuka oli Suomen ensimmäinen kriminologi, ja saat poikkeuksetta vastaukseksi Veli Verkon. Kysy sen jälkeen, kuka laati Suomen ensimmäisen kriminologisen tutkimuksen ja huomaat, ettei vastauksen saaminen olekaan yhtä helppoa. Todellinen valtioneuvos Stepan Baranovski (1817–1890) oli uuttera mies. Hän hoiti päätyönään Venäjän kielen ja kirjallisuuden professuuria Keisarillisessa Aleksanteri-Yliopistossa eli nykyisessä Helsingin yliopistossa…

Kriminologeja kiinnostaa usein jonkin oletetun syytekijän vaikutus rikollisuuteen. Satunnaistettu koe on vahvin menetelmä syy-seuraussuhteiden selvittämiseksi, mutta sitä ei useinkaan pystytä käyttämään rikollisuuden tutkimuksessa. Tällöin joudutaan nojautumaan ei-kokeellisiin korrelationaalisiin tutkimuksiin, joissa tutkija havainnoi ennustavan muuttujan tilastollista yhteyttä vastemuuttujaan siten kuin ilmiöt tutkijasta riippumatta tapahtuvat.

Fox Newsin uutinen ”Euroopan hengenvaarallisimmista kaupungeista” sai helmikuun alussa runsaasti medianäkyvyyttä Suomessa, koska uutisessa Tampere mainittiin Euroopan kahdeksanneksi vaarallisimpana kaupunkina. Suomalaisissa tiedotusvälineissä asia noteerattiin ainakin Ylellä, Helsingin Sanomissa ja Aamulehdessä, ja lisäksi asiasta käytiin vilkasta keskustelua pikaviestipalvelu Twitterissä. Valtaosa reaktioista oli luonteeltaan ihmetteleviä. Ihmetyksen aiheena mainittiin sekä Foxin uutisessa esitetty rikostaso (2,2 henkirikosta 100 000 asukasta…

[Originally published in Kriminologiablogi in 1st of March, 2019.] Kauko Aromaa, the Finnish criminologist, passed away on January 18, 2019. He will be remembered as an influential figure in the annals of Finnish, Nordic, and European criminology. Since his achievements are well known in the criminological community, I here take a moment for a more…

[Julkaistu Kriminologiablogissa 22.11.2018.] Alkoholinkäytön vaikutus väkivaltarikollisuuteen on suomalaisessa kriminologiassa ollut paljon tutkittu ja myös kiistelty kysymys. Sille on ilmeiset syynsä. Pohjoismaat kuuluvat Koillis-Euroopan viinavyöhykkeeseen, jossa alkoholin rooli väkivaltarikollisuudessa on poikkeuksellisen korostunut. Syystä tai syyttä alkoholista onkin muodostunut vakioselitys, paitsi väkivallalle sinänsä, myös melkein mille tahansa väkivaltarikollisuudessa tapahtuvalle muutokselle.